Adrenaline rush

Huomenna annan siskolle valkoisen peilipöytänä toimineen sohvapöydän tuosta kaiken romun alta. Peili on nyt lattialla vasten seinää, odottamassa niitä nauloja ilmestyväksi seiniin. Pitää ottaa itseä niskasta kiinni, vihdoin. "Peilipöydällä" on nyt jouluvalot lyhdyn sisällä, korurasiat ja tv:n antenni (kamala kapistus). Sen tilalle tuodaan autotallista siskon projekti, kirjoituslipasto jonka hän aikoo maalata valkoiseksi. Some day. Se on meillä säilössä, kunnes sille löydetään paikka, mistä se sitten löytyykin. Saan sen siksi aikaa.

Järjestin kosteusvoiteet, meikit, deodorantit, hajuvedet, shampoot ynnä muut kosmetiikkatavarat omalle paikalleen omaan huoneeseeni - aikaisemmin ne ovat olleet ympäri taloa, ja isä aina valittaa niistä. Enää ei tarvitse. Kunhan ne nyt vain pysyisivät paikallaan. Etteivät ne kasvata jalkoja ja haahuile ympäri kämppää.

Vaatekomerossani on iso vaatetanko täynnä tyhjiä henkareita. Tanko otetaan irti ja tilalle asennetaan lisää hyllyjä. Sinne saan toisen tulostimen ja astioitani parempaan järjestykseen. Huomenna saa kaikki epämääräinen tavara lähteä. Sydän hakkaa hulluna, kun on sata asiaa päässä. Täytyy tehdä lista.


Monet tekevät joulusiivouksen, mutta minä teen kevätsiivouksen. On jo aikakin toivottaa uusi vuosi uusine kujeineen tervetulleeksi.

Myöhemmin täytyy tilata vaikkapa Ifolorilta mun ottamista kuvista, ja Manun kuvista valokuvat ja laittaa ne kehyksiin.

Tänään käytiin vähän kaupungissa. Kaikki meni alusta asti päin persettä :D 50e:n lahjakortilla ei voinut ostaa 30 euron arvosta tavaraa, vaan kaikki piti käyttää heti. Lahjakortti ei siis toiminut pankkikortin tavoin, että loppurahan voisi käyttää myöhemmin kortilta. Kassa hylkäsi Electronin kaksi kertaa, joten nostin rahaa. Maksoin siis kaikki hemmetin kalliit kosmetiikat itse. Ärrin. En löytänyt sopivaa koululaukkua, ärrin. Gigantissa oli sentään häikäisevän komea miesmyyjä, jolta lunastin takuuhuollosta saapuneen kultani.

Tämä megamahtava bilebiisi sopii hyvin yhteen sydämeni sykkeen kanssa. Nyt kyllä adrenaliini kohisee korvissa. Pitäisi tehdä jotain. Ottaa itse saha ja porakone voimattomiin kätösiini ja taiteilla ne hyllyt heti valmiiksi.

Idearikasta lomaa!

Take me away

Nyt kelpaisi paksu tukku rahaa ja lippu jonnekin kaukomaille. Minne vaan - Intia, Kiina, Uusi-Seelanti.... tai mieluiten tietysti Lontoo. Ja tosiaan se nätti nippu seteleitä, jolla ostan matkamuistoja ja sisustustavaraa rekka-autollisen verran.

Joulu meni mukavasti, sujahti ohi kuin ei olisi koskaan ollutkaan. Joulukirkossa esiintyi taas perinteisesti mieskuoro. Saan aina vilunväristyksiä kun he laulavat Maa on niin kaunis.

Joululahjoja tuli niin paljon että ihan kauhistutti! Olenko muka ollut näin kiltti tänä vuonna...? Een. Sain kaikkea söpöä ja ihanaa ja tarpeellista... joista en nyt saa yhdestäkään ladattua tänne kuvaa. Voi vitalinea, että ottaa päähän tämä netin toiminta! Tai pikemminkin toimimattomuus! ÄRH. Sama juttu kaikilla selaimilla. What ever...

Eli, sain mm. kirjan Pakonopeus, aterinsetin äidiltä (Ikeasta, juuri sellaiset kuin halusinkin), taikinakulhoja, kahdenlaiset vispilät, laseja (Ikeasta, ihanat), harmaan lakanan jossa on erilaisia söpöjä sydämiä, ihanan peltipurkin GreenGatelta, Ristomatti Ratian peltipurkin, uskomattoman hyväntuoksuista suihkugeeliä ja kyltin, jossa lukee "Hard work never killed anyone but why take a chance?". Niin kuvaava tuo kyltti ;) Plus sain aivan ihanan Marimekon penaalin jota olen himoinnut jo... vuoden?♥

Olen vahvasti sitä mieltä, että on palkitsevampaa antaa toisille lahjoja kuin saada niitä itse. On ihanaa miettiä kaikille joululahjoja - tosin ideat alkavat loppua kun ostaa lahjat noin kymmenelle ihmiselle aina kaksin kappalein. Tuntuu, että antaa liian vähän. Mutta rahaakin on rajallisesti. En ole ikinä käyttänyt joululahjoihin näin paljon rahaa. Pistin niihin kaikki rahani ja vähän ylikin.

Äiti sanoo joka vuosi, että tänä vuonna on vähän lahjoja koska rahaa ei ole. Mutta kylläpä vaan kaikki saivat runsain mitoin tänäkin vuonna paketteja :) Äiti ei taida laskea muiden antamia paketteja mukaan... :)

Tänään käytiin ajelemassa lähellä Tamperetta siskon ja äidin kanssa, ja matkalla nähtiin tosi kaunis mansardikattoinen talo. Talon väri oli muistaakseni harmaa... harmahtavansininen. Tosi kaunis, se näytti uudelta, mutta sisko sanoi että se on vanha ja remontoitu. Ah... mielikuvat alkoivat taas laukata kun unelmoin tulevasta talostani. Kannustalosta tai vanhasta ihanasta puutalosta jonka remontoin...

Kotona ei voi oikein sisustaa... koska täällä ei talous pyöri mun sääntöjeni mukaan. Täällä kukin tekee omalla tavallaan eikä talo pysy ikinä siistinä. Mietiskelin tänään, mitä huonekaluja tuunaisin ja millä tavalla. Mitä otan tulevaan asuntooni. Mulla on jo tämä isän tekemä kaunis kaappi, iso litteänäyttöinen televisio (joka ei virallisesti kuitenkaan ole mun, sain sen vain), tietokonepöytä (joka tulee tarpeettomaksi, kun ostan läppärin), ihana lattiavalaisimeni Ikeasta, kirjahylly... Kyllä näillä jo pärjätään, asuntokin on luultavasti pieni.

Tähän lomailuun voisi vaikka tottua. Ei parane ajatella koulua vielä pitkään pitkään aikaan, ettei ahdistus iske. En halua pilata lomaani turhalla murehtimisella.

XOXO, Gossip Girl
(liikaa tullut katsottua televisiota, I know...)

P.S. PÄIVIEN VIEMÄÄ JATKUU TAAS! <3

I gave you my heart...

Tänään päivärytmi on mennyt vähän sekaisin. Just alkoi loma, ja eilen tuijotin tiukasti tv:tä yhteen asti yöllä. Aamulla jouduin kuitenkin heräämään kahdeksalta kuten kouluaamuisin, kun lähdettiin kauppaan ostamaan viimeiset varastot joulua varten, ja viemään yhden lahjan ystävälleni♥

Samalla haettiin irtopohjavuoka siskon luota, jossa tein päivällä ensin suklaahippukakun ja sitten siskolle lahjaksi valkosuklaajuustokakun. Paistoin namnamjoulutortut ja tänään olisi vielä suunnitelmissa tehdä jotain helppoa herkkua... Olen nyt aivan hullaantunut leipomiseen (koska leipomukset onnistuvat). Kiitos leivinjauhe ja muut nostattaja-aineet! I love you!

Kaupassa käynnin jälkeen isä lähti työpaikalleen syömään jouluateriaa ja tuli sieltä lahjojen kanssa kotiin... olen ylpeä hänestä<3 Senkin takia päivärytmi on sekaisin, etteivät kaikki syöneet yhdessä. Söin äidin kanssa kahdestaan. Tuntuu siltä, että joku on vasta tekemässä ruokaa ja roikun koneella ja odotan.

Kuuraisesta ikkunasta heijastuvat henkeäsalpaavat maisemat.

Rakastan tätä paikkaa.

Rauhaisaa joulunvietto itse kullekin...! ♥

Pöytäasetelmaa.

Lyseolla puurojuhla oli mahtava! Pukki oli vähän kaksimielinen, mutta ei se mitään. Ohjelma tosin kesti kokonaisuudessa kaksi ja puoli tuntia... huhheijaa. Sitten viimeiset hyvästit ennen lomalle lähtöä, hmh.

Olen saanut uskomattoman hyviä ystäviä uskomattoman paljon.

Last Christmas♥

♥♥ Rauhaisaa ja Onnellista Joulua! ♥♥

mysteries, my second name

Ensimmäisen kerran kiinnostuin kaikista paranormaaleista ilmiöistä kun luin kirjaa Maailman arvoitukset. En tiedä, mistä se on mahtanut meille päätyä. Siellä kerrottiin muun muassa verta itkevistä patsaista ja Bermudan kolmiosta. Bermudan kolmion arvoitus on viehättänyt mua aina. Suunnittelin pienenä, että matkustan sinne ja kun katoan, lähetän sukulaisilleni merkkejä olemassaolostani ja olinpaikastani.

Kun Lost-sarja oli kuumin puheenaihe, olin ehdottoman varma siitä, että lentokone oli lentänyt Bermudan kolmioon.

Maailman arvoitukset -kirjassa esitettiin kysymys, lensivätkö Bermudalla kadonneet koneet portin läpi toiseen maailmaan.

Tunnetuin Bermudan kolmiossa tapahtunut katoaminen on viidestä Avenger-pommikoneesta koostuneen lentue 19:n häviäminen 5. joulukuuta 1945. Kadonneet pommikoneet löytyivät merenpohjasta vuonna 1991. -- Golfvirta voi kuljettaa moottorit pysähdyksissä olevan aluksen kauas merelle myrskyjen armoille. Bermudan kolmion alue on trooppisten myrskyjen pääaluetta, jolla myrsky saattaa nousta äkkiarvaamatta (wikipedia). Mun mielestä jo tuo itsessään on kiehtovaa ja arvoituksellista.

Bermuda...

Torinon käärinliina.

Stonehenge

Myös elokuvassa Signs.

Lukekaapas tämä Titanicista!

 Oletteko muuten nähneet elokuvan Aarrelaiva? Suosittelen.

-16*C

Namsnams... Äidin tekemät pullat!

Maailman parhaita<3

Julía

Pian saa maistiaisia...

MULLEMULLEMULLE! :)))

Serkun lähettämä joulukortti. Tosi kaunis<3

Tekstissä on piparitaikinan ohje. Korttiin on liimattu kanelitanko.

Aamulla siivosin siskon vessan. Mua on helppo väsyneenä kiristää... Kotiin tultuani olen istunut tiukasti koneella selailemassa blogeja (sisustusblogeja tietysti) ja kaiken maailman sivuja. Sisustussuoni sykkii kovasti. Kyllä, sellainenkin on olemassa. Löysin oman sisäisen sisustajani. Kunpa löytäisin vielä sen sisustuslehden, jonka sivuilla se oli... Oivalsin myös, mitä haluan tehdä lukion jälkeen, ehdottomasti.

Äsken tein joulunameja... Ohjekin oli tosi helppo. Nyt ne sitten kovettuvat kuistilla :)

Lievä joulupaniikki alkaa iskeä... Huomenna viimeiset leipomukset (mm. bravuurini; joulutortut, juustokakku siskolle, suklaakakku kotiin & vieraita odottamaan) sekä hurja määrä siivousta. Ja se siivooja on mitä luultavimmin minä itse... as always :P

Niin ja loma!

Nyt uppoudun Serj Tankianin sanoituksiin.

stars above

Meillä ei olla ennen pidetty tuota kattokruunua pöydän yllä, mutta se näyttää kyllä sievältä. Valaiseekin hirveän paljon.

Tiskasin tuossa järkyttävän tiskivuoren aikani kuluksi. Nyt kädet tuntuu ihan hassuilta, niin kuin aina tiskaamisen jälkeen.

Nyt on vähän nälkä. Siispä jääkaapille :>

all I really want is you

Vaikka sata kertaa olenkin linkittänyt, kuunnelkaa silti tämä: Follow Through. Ihana ihana kappale. Kuunnelkaa erityisesti sanoja. Kaunis biisi, melodia on täydellinen. G on lahjakas! Tämä on sataprosenttisesti mun kappale.

Söpö lumiukko, joka on ollut meillä kauan.

Äiti sitten rohkeni polttaa siltä hatusta puolet ennen kuin se pelastettiin :(

Jos nyt saisin päättää, remontoisin huoneeni uudestaan. Kuinka erilainen siitä tulisikaan... Vähän harmittaa, että päädyin tähän valintaan... mutta silti. Rakastan tätä. Ruskean seinän voisin tosin taikoa tiehensä. Harmaa, ruskea ja valkoinen ovat lempivärejäni, mutta tästä ruskeasta seinästä piti tulla erisävyinen... Jo maalikaupassa katselin myyjän näyttäessä purkkia sen tultua siitä hutkuttavasta vehkeestä, että nyt on kyllä ihan varmaan väärä sävy. Ja niin kävi. Shit.

Harrastin lapsena pianon soittoa. Kaduttaa että lopetin. Silloin se ei vaan enää kiinnostanut. Olin liian äkkipikainen (olen yhä), mutta ei lapselta varmaan paljon kärsivällisyyttä voi odottaakaan. Olisi hienoa osata soittaa... missään muussa soittimessa ei ole yhtä kaunista ääntä. A sad piano song from Japan.

Mietittiin joku päivä bussissa J:n kanssa, miten paljon elämä on muuttunut vuodessa. Noin vuosi sitten me vasta tutustuttiin. Tuntuu, että toisille on tapahtunut paljon enemmän - näille ihmisille, joiden kanssa eniten olen.  On omaa asuntoa, omaa autoa, töitä, opiskelua, poikaystävää, kihloihin menoa. Ja sitten olen minä. Vain minä.

Onko yksin eläminen elämisen arvoista? Miltä tuntuu herätä joka aamu yksin?

Mulla on tapana ihastua aina kusipäihin. Miksiköhän?

Oletteko koskaan kuulleet tätä? Se oli joskus yksi lempparibiiseistäni. Suzanne Vega kirjoitti sen väkivallan kohteeksi joutuneesta lapsesta. On kaksi asiaa joita en ymmärrä - eläinrääkkäys ja lasten kaltoinkohtelu tai pahoinpitely. Itken jo kun katson Eläintenpelastustiimiä. En voi käsittää, miten joku voi satuttaa viatonta eläintä. Miten esimerkiksi koiratappelut voivat jonkun mielestä olla hauskoja tai hyvää ajanvietettä? Joku oksettava kusipää oli (Suomessa) heittänyt kaksi koiraa alas parvekkeelta mielenosoitukseksi. Mun mielestä tällaisille ihmisille saisi tehdä samalla tavalla.

winter, winter

 Serkulta lahjaksi saatu ihana lumiaiheinen lyhty. Ihana<3

Ulko-oven ikkuna on huurteessa.

Kyllähän mä tämän tiesin!

Tämä taas tiivistää kaiken!

helvetisti järkeä

Kuuntelen pitkästä aikaa Zen Caféa ja Samuli Putroa. Miten joku osaakin tehdä näin kaunista musiikkia? Joskus ollessani allapäin ja masentunut saatoin kuunnella näitä biisejä ja itkeä yksin kauankin.

Huonot päiväsi - tässä on ajaton kappale, joka lyö nykyiset teinitähtien tusinarenkutukset laudalta mennen tullen.

Näissä sanoituksissa on jotain taianomaista, jotain suojelevaa:

Sitten kun osaan kaikki huonot päiväsi ulkoa

voit kutsua öitä sisään

Sitten kun osaan kaikki painajaisesi ulkoa

voit keksiä niitä lisää

Mieleen tulevat taas vanhat hyvät ajat. Koulun kentälle tehty ulkojää. Uudet luistimet ja sukset.

Tavallaan jokainen on surullinen

tietää elon sattumanvaraisuuden

Aamuisin on melko masentava biisi, mutta kertosäe kuulostaa satumaiselta:

Viiltävä tuuli käy aamuisin

kiiltävään porttiin ja koivuihin

Tämä tiivistää kaikki tunnelmat juuri nyt.

tomorrow's coming

Muutama siskon luota iltahämärässä otettua kuvaa...

Plus meidän keittiön ovenkahvaa. Ajan kuluessa sekä ovi että karmit ovat saaneet vähän kolhuja.

Kurkatkaapas tämä bloggaus! Mun on pakko sanoa, että tuli tippa linssiin. Kaunista, kaunista... ja niin katoavaa.

this is the start of something good

I haven't felt like this in so many moons

Juuri äsken. Mieletön onni on huumaavaa.

Mulla on paljon ystäviä. Paljon upeita, ihania ihmisiä. Kauniita ja rohkeita. Niitä joille hymyillään kadulla vastaan kävellessä. Niitä joille moikkaillaan koulun käytävällä. Niitä joille vilkutetaan koulusta lähdettäessä. Niitä joiden kanssa ostellaan yhdessä joululahjoja.

Niitä joille puhutaan hyvästä ja pahasta. Niitä joiden uutta paitaa tai kampausta kehumalla tulee itsellekin hyvä mieli. Niitä joiden seurassa ei tarvitse miettiä mitään. Niitä joiden sanat eivät loukkaa. Niitä joiden ajatuksenjuoksu on samanlainen. Niitä joita ymmärretään puolesta sanasta.

Ja sitten on vielä tämä: ♥ 

These reeling emotions, they just keep me alive

they keep me in tune

Oh, look what I'm holding here in my fire

This is for you

Minulla on tapana...

...kasata tavaroita tietokonepöydälle
...säilyttää roskia

...säilyttää kuitteja

...laskea vaatteet nojatuoliin, ei laskostaa kaappiin

...olla äkkipikainen ja kiivas

...meikata joka aamu

...murehtia

...tehdä aamu- ja ilta-askareet aina samassa järjestyksessä

...kuunnella musiikkia aina koneella ollessani

...pitää tv:tä ja tietokonetta samaan aikaan auki

...sammutella valoja veljeni jälkeen

...apinoida kotona ja ärsyttää isää typerillä jutuillani

...suuttua helposti

...tehdä läksyt iltaisin

...kirota ranskantunnit jo etukäteen

...olla nälkäinen ja aina jääkaapilla

...käydä Facebookissa joka päivä

...tuhlata kaikki 1000 ilmaista tekstiviestiäni tajuttoman lyhyessä ajassa - ja jälkeenpäin harmitella

...katsoa Emmerdalea

...unohtaa katsoa Salkkarit

...katsoa Greyn anatomia ja Täydelliset naiset

...kirota iltaisin narisevaa lattiaa, kun olen sammuttelemassa valoja ja tv:tä, kun alakerrassa yritetään nukkua

...unohtaa laittaa hanskat käteen

...olla huonokuuloinen

...ärsyyntyä toisten vajavaisuuksista (enkä tarkoita että olisin jotenkin täydellinen tai parempi kuin muut)

...laittaa silmät kiinni ennen kuin sammutan valon

...laittaa valot päälle ennen kuin astun sisälle huoneeseen

...katsella ikkunaani, kun en saa unta

...jännittää bussipysäkille menoa, jos vaikka satun myöhästymään bussista

...roikkua siskossani

...olla ehdoton

...olla läheisriippuvainen

...unohtaa ostaa ystäville syntymäpäivälahjoja

...unohdella yleensäkin usein

...mennä perjantaisin yöksi vastentahtoisen siskoni luoksi, hänellä kun on omakin elämä

...tylsistyä nopeasti

...olla ei niin perillä omista asioistani (esim. bussikortin lataus, parturiajat...)

...ärsyyntyä kielioppi- ja kirjoitusvirheistä

...ärsyyntyä, jos joku ei tiedä oikeaa vastausta, etenkin englannin tai ruotsin tunneilla

...viitata usein

...vältellä vastuuta

...laulaa missä tahansa

...lukea toisten blogeja

...kuivata hiukseni föönillä

...pestä meidän perheen pyykit - paras kotityö ikinä!
...inhota pyykkien narulle laittamista (!!!)

...ärsyyntyä, jos kodinhoitohuoneessa kaikki on sikin sokin

...laittaa pyyhkeet, lakanat ja vaatteet hyllyihin järjestykseen toisten jättämän sekamelskan jäljiltä

...kuvailla kaikkea, mitä mieleen sattuu

...inhota isän kameraa, joka vääristää värejä

...inhota siskon kameraa, jolla ei saa täydellisiä makrokuvia because of objektiivi

...huolehtia muiden rahahuolista

...potea huonoa omaatuntoa
...aina vahingossa potkia tietokonepöydän "jalkatilassa" olevaa tulostinta
...käytellä äitiparkani rahoja

...OLLA USKOMATTOMAN HYVÄ SISKO

these are the words

Laitoin eilen ihanan tuoksuisen kasvonaamion! Hunajaa ja sokerikiteitä, mmm! Ensin sitä piti lämmittää pari minuuttia lämpimässä vedessä jossain astiassa, mutta mä vähän oikaisin ja pidin sitä kuuman, juoksevan veden alla. Ihosta tuli kuulaampi ja eloisamman näköinen. Tykkäilen :)

Tänään bussissa juttelin A:n kanssa. Hän kysyi, olenko duunaillut mitään musiikkiin liittyvää (laulan siis) koulun loputtua. Vastasin, että olin Valon messussa. Hän kertoili bänditouhuistaan, kuuntelin vähän hämmentyneenä vieressä. Tajusin, että vaikka mulle on annettu kyky laulaa, en kuitenkaan rakasta sitä sillä tavalla. En osaa oikein kuvailla sitä tunnetta... A soittelee aluksi covereita bändinsä kanssa, ja sitten he alkavat tehdä omaa musiikkia. Enää en osaisi kuvitellakaan ryhtyväni laulajaksi. Toisaalta on helpottavaa ymmärtää se, koska nyt ei tunnu siltä että heitän kykyni hukkaan. En vaan halua laulajaksi, en ole enää epävarma.

Launtaina olin varsin lennokkaissa synttäribileissä ystävän luona. Huhhuh. Ei muuta sanottavaa.

Joka kerta, kun ajetaan pihaan autolla, huomaan miettiväni, missä kissa on. Sitten muistan, ettei kissaa enää ole, se ei tule enää vastaan. Manu oli varsinainen itsemurhaehdokas. Aina pihassa köpötti auton edessä, vaikka se osasi kyllä väistää autoa. Se varmaan tiesi, että me lyödään heti jarrut pohjaan.

 Kullanmuruni... Nukuhan hyvin.

Kahta bilsaa on aika rankkaa käydä - nimittäin bilsa1 ja 2. Kakkonen pelkkää solua ja kromosomia.

Koulun jälkeen käytiin A:n ja yhden hänen ystävänsä kanssa Arnoldsissa. Otin fruitien, aika pahan makuista. Järkyttävän kokoinen tuoppi, ja kylmää! Arnolds on yliarvostettu.

Jos osaisin