29. huhtikuuta 2013

hyvää yötä, viimeinen mammutti

Tää terveellinen elämäntapa on nyt järkkynyt pahasti viime päivinä. Viime viikolla shoppailun jälkeinen nälkämys poistettiin mun painostuksesta heseaterialla, ja nimitin sitä ihan kertaluontoiseksi jutuksi. No, seuraavana päivänä menin sitten kaverin kanssa pizzeriaan. Eilen Englannista kotiutunut kaverini sai eteensä donitseja ja simaa ja sitä simaa juotiin sitten melkein koko pullo. Tänään oli töissä naamiaiset ja tietysti siellä oli tarjolla kaikkea herkkua ja mässyä. Ja ihan kaiken kukkuraksi mä syön tässä popcornia jota jäi yli ja huomenna on taas tarjolla herkkua kahdelle muulle ryhmälle. Huomenna on myös mun viimeinen työpäivä, oon vähän surullinen kieltämättä :\ Oon niin tottunut noihin lapsiin ja etenkin paria mun lempparimuksua tulee ikävä! Ne on vasta hyväksyneet sen, että oon siellä joka päivä ja että en oo ihan hirviö (miksei lapset koskaan tykkää uudesta ihmisestä heti?) ja nyt mä sitten lähden. Oon muuten huomannut, että kaikki mun lempparilapset on poikia! Oon aina ajatellut, että esimerkiksi itse haluaisin tyttölapsen mutta näköjään tykkään pojista enemmän. Vaik niillä on kyllä vähän rajut leikit toisinaan.

Kerhotädit tosiaan pukeutuivat myös naamiaisiin ja mä olin maalari isän sinisissä työhaalareissa maalipensseli ja työhanskat rinnustaskuista pilkottaen :) Haalarit vaan olivat isän kokoa, ja koska oon isää pidempi niin kyykistellessä ja istuessa vähän krinnasi tietyistä paikoista. Isä oli vain huolissaan etten unohda hänen pensseliään tai hanskojaan minnekään :D Yhdellä lapsella oli pellen naamari ja nyt ymmärrän kyllä tosi hyvin miten jotkut ihmiset voivat pelätä klovneja tai pellejä. Sehän oli kammottava! Sain siitä niin inhottavia viboja etten pystynyt kuin tuijottamaan sanattomana :S Otsikon biisi on yhdeltä lastenlevyltä jota levyraadissa kuunneltiin, ja vitsit miten ihana kappale se on! Tosi surullinen myös, kun miettii noita sanoja.

P.S. Passenger - Let Her Go what a heartbreaking, beautiful beautiful song

28. huhtikuuta 2013


Pientä sniikpiikkiä viime päiviin! Ylimmässä kuvassa pikkupikku paljastus siitä, miltä mun yo-mekko näyttää ja se on muuten hieno ;) Lakki ostettiin eilen ja vitsit miten oudolta tuntui sovitella sitä kaupassa. Se ei tuntunut ensinnäkään yhtään mukavalta, miksei se voi istua päähän ja olla muotoiltu pään mukaan? Toiseksi, kohta on mun ylioppilasjuhlat. Aika outoa. Noi valkoiset kengät on mun yo-kengät ja rakastan niitä ihan yli kaiken! Ne sopii niin hyvin jalkaan ja tuntuu tosi mukavalta, pus pus. Se oli rakkautta ensisilmäyksellä.

25. huhtikuuta 2013

it all just sounds like ooooh

Was für ein Tag! Töissä mua oksetti koko ajan ja heti töiden jälkeen lähdettiin kaupunkiin shoppailemaan kaikenlaista kesää ja juhlia varten. Listalla olivat muun muassa kutsukorttivärkit, ja kaikki muu löytyi paitsi KULTAISIA LYYRATARROJA! Ihan uskomatonta! Mistään ei löydetty, joten lauantaina tehdään uusi reissu. Meitsi unohti myös rahat kotiin, kuinkas muutenkaan! Rahaa oli siis rajoitetusti mutta saatiin onnittelumaljat ostettua, servetitkin napattiin mukaan ja yo-korkkarit pistettiin varaukseen! Tää on yksi niistä syistä, miksi inhoan paperirahaa. On just mun tuuria, että kaikki muu on matkassa paitsi tärkein eli rahat. Sitten kun ollaan jo melkein kaupungissa tajuan että ei ***** rahat jäi ja alan kirota ääneen ja mököttää. Kun maksaa kortilla, rahat eivät ole koskaan hukassa. Kortilla maksaessa oon myös varovaisempi ja epäilen koko ajan, ettei mulla ole tarpeeksi rahaa. Siksi onkin iloinen yllätys aina kun käyn katsomassa pankkitilin saldoa, että hitto, mullahan on vaikka kuinka paljon rahaa! On muuten ihan uskomatonta, että kengät löytyivät niin helposti. Mä olen tunnetusti nirso eikä mulle kelpaa mikään mutta nyt kengät löytyi ensimmäisestä liikkeestä josta katseltiin sillä silmällä. Sisko ja porukat olivat povailleet reissusta tuskaista ja epätoivoista, kun kuulemma ekan huonon kenkäparin (tai muulloin minkä tahansa vaatekappaleen) jälkeen mulla on suupielet mutrussa. No ei nyt!!

Ekat korttituotokset. Kuva vähän vääristää värejä, mutta kaikki tajuu idean.

Jos aiemmin oksetti jostain muusta syystä niin nyt siksi, että ostin pussillisen lätkä&tuttifruttimixejä ja olen nyt niitä vetänyt naamariin tasaista tahtia. Ne on niin hyviä etten voi lopettaa! Pussi on kohta jo tyhjä...

P.S. TARVITSEN KEVÄTTAKIN!!! Oikein nolotti kulkea talvitakissa kun jotkut tallustelivat pelkissä huppareissa :S Niin ja tiedän, oon käyttänyt tapojeni vastaisesti hyvin monta huutomerkkiä, mut niistä kai kuultaa mun tänhetkinen innostus ja samanaikainen suunnaton väsymys. Nyt mä painun hammaspesun kautta nukkumaan!! Haluun vielä painottaa, miten paljon mä VIHAAN SHOPPAILUA!

24. huhtikuuta 2013

it's been written in the scars on our hearts

Mustikkasopan pinta heijasteli kivasti puita tien toisella puolella.

Löysin kaksi mun lempilainausta viikonloppuna. Olin unohtanut ne jo aivan kokonaan. Toinen on kirjasta jonka oon lukenut jo liian monta kertaa, mutta koska se on aina yhtä kutkuttava ja mukaansatempaava, luin sen taas uudelleen. Toinen lainaus on suomalaisesta leffasta joka joku päivä taas tuli telkkarista.

Sää teet niinku muut sannoo, siks sää oot heikko. -Kielletty hedelmä

Kun elämänkipinä sammutettiin, liha oli merkityksetöntä. Ihminen saattoi kuvitella rakastavansa jonkun toisen silmiä, huulia tai käsiä, mutta loppujen lopuksi merkitystä oli vain ihmisen mielellä. Kun sen otti pois, jäljelle jäi vain pelkkää lihaa. - Vihollinen vai liittolainen, Taylor Smith


Työntäyteisen päivän aikana ehti pitää muutamat tauot huvimajassa jonka raivasin ja imuroin. Harmittelen sitä, ettei huvimajaa olla paljonkaan käytetty sellaisena kesäolohuoneena josta haaveilen. Onhan se vähän pieni, mutta nyt haaveilen sateisista illoista ja aurinkoisista päivistä siellä, seurana olisi hyvä kirja, torkkupeitto ja karkkia tai jäätelöä. Katosta roikkuisi kattokruunu ja kärpänen surraisi ikkunassa. Tätäkään en tänä kesänä pääse toteuttamaan. Toivon, että Englannin-talossa on joku takaterassi tms jolla voi rentoutua illan tullen. Oon muuten huomannut ihastelevani kaikkea kaunista täällä kotomaassa just to remember the things I love here. Haluan "tankata" tätä kauneutta muistin sopukoihin.

Mun uusi lentolaukku, such a cutie! Matkalaukku samannäköinen mutta isompi. Pitäis ainakin lentokentällä tunnistaa oma laukkunsa ;D

Huomaa kuvaajan hankala asento.

Leipomiskokeilut juhlia varten ovat alkaneet! Tein sokerikakkupohjan, jossa oli vähän kaakaojauhoa ja puolet perunajauhoja. Kerrankin jaksoin vatkata taikinan oikeasti kuohkeaksi joten tämä onnistui täydellisesti eikä lässähtänyt missään vaiheessa. Halkaisin kakun ja vatkasin rahkasta ja kermasta täytteen ja sommittelin banaanit ja mansikkaa päälle. Koko komeuden kruunasi paksu suklaakuorrute. Kakku olisi ollut täydellinen, mutta päällimmäinen osa jäi vähän kuivaksi. En oo varmaan koskaan tehnyt mitään yhtä huolella kuin tätä kakkua. Ja sit se jäi vähän kuivaksi. Damn.

23. huhtikuuta 2013

you gotta seek everything you love before it's gone away

Viime aikoina olen pohtinut useasti Reilua kauppaa, ja rakastunut aina vain syvemmin Phillip Phillipsin musiikkiin - olen soittanut sitä ihan repeatilla. Kiitettävästi olen myös stressaillut tulevia juhlia ja tulevaa lähtöä (9 viikkoa Suomessa!! Kohta enää kaksi kuukautta!), mutta äiti on varmaankin tehnyt suurimman osan stressailusta, sillä mähän olen juhlakalu eli en tee mitään koko päivänä kun taas toiset raatavat tukka putkella kantamaan kakkua pöytään ja kaatamaan kahvia kuppeihin. Menu alkaa olla selvillä, ja vaikka äiti haluaakin tilata jotakin valmiina niin haluan tehdä mahdollisimman paljon itse.


Olen saanut enemmän kuin tarpeekseni väkivaltaisista lapsista. Miksi lapset eivät ymmärrä, ettei toisia saa lyödä vaikka harmittaisi miten paljon? Toivon tosiaan, etten mä ollut yhtä hirveä haastava lapsena.


Niin ja hei, mulla on ehkä maailman söpöimmät matka- ja lentolaukku! Laitan niistä kuvaa myöhemmin, kun valo on suotuisa :D

20. huhtikuuta 2013

"kohta rokataan"

J. Karjalainen oli just niin mieletön kuin olin kuvitellutkin! Aivan uskomaton keikka! Ovet aukesivat yhdeksältä torstai-iltana ja katseltiin siinä jonossa että okei meitä on jopa kymmenen ihmistä. Jukka ja bändi kävivät siinä meitä moikkaamassa. Kun keikka alkoi, Kino oli ääriään myöten täynnä ja tunnelma oli katossa! Osa biiseistä oli tosi koskettavia ainakin mulle because of muistot ja meininki oli niin mahtava, yleisö lauloi mukana ja ulvoi kohdassa jossain kuulen koiran haukkuvan ;) Ne soitti kiitettävästi vanhojakin biisejä, ja just ne joita toivoinkin. Telepatiaa sekin ;) Nyt sisko ilmoitti menevänsä jazzeille taas katsomaan ja olen niin kateellinen! Haluan ehdottomasti vielä joskus Karjalaisen keikalle uudelleen!

Niin ja SE KOSKETTI MUA!!! Thank you so much, truly had a blast! Man, you're good!

14. huhtikuuta 2013

I can't go wrong as long as I remember where I'm from

Päivät menee hurjaa vauhtia. Vielä alkuviikosta olin superväsynyt koko touhuun kerhossa ja lasten riehumiseen ja odotin vaan viikonloppua - jas kas vain, nyt on sunnuntai. Kohta pitäisi alkaa tehdä huomisia eväitä. Syömisistä puheen ollen, olen kehittänyt itselleni uuden addiktion - Porin Leivän perunalimpun! Pari limppupalaa ja lasi maitoa, mmm mikä makunautinto. Mä tykkäsin pienenä tosi paljon limpuista ja sitten ne ei yhtäkkiä maistunut mulle enää enkä syönyt niitä pitkään aikaan. Nyt olen löytänyt ne uudelleen ja rakastan kaikkia makeita limppuja.

Pinkillä on muuten tosi hyvää uutta musiikkia, tykkään erityisesti biisistä Just Give Me a Reason, huomaa että se osaa tehdä koskettavaa ja herkempääkin musiikkia. Mulla on myös uudelta artistilta uusi lempparibiisi, nimittäin Phillip Phillipsin (kuka nimeää lapsensa näin) Can't Go Wrong ♥ Voittiko se Idolsin vai ei?

Aika muuten tosiaan juoksee. Olen enää kymmenen viikkoa Suomessa. Kun sitä ajattelee kuukausina, se tuntuu pidemmältä ajalta. Kymmenen viikkoa... apua! JA HARTAASTI ODOTETTU J. KARJALAISEN KEIKKA ON IHAN KÄSILLÄ - ENSI VIIKOLLA!!

Time is really the only capital that human being has, and the only thing he can't afford to lose. -Thomas Edison

13. huhtikuuta 2013

I dream a little dream of ya


Tuntui kivalta herätä aamulla litinään ja lotinaan - olen aina pitänyt sadepäivistä olipa sitten mikä vuodenaika tahansa.


Hain eilen postista uudet kosmetiikkatuotteeni ja sormet syyhyävät jo testaamaan niitä. Ostin tämän Logonan kasvovoiteen ja Flow'n olut-munashampoopalan. Flow'n tuotteen ovat niin kehuttuja että mun oli pakko kokeilla. Sitä paitsi olut ja kananmuna tekevät tosi hyvää hiuksille. Mä ostin myös vihreää savea jotta voin sitten tehdä kaikenlaisia naamioita ja hoitoja hiuksille ja iholle.
Tuota kasvovoidetta ehdinkin jo eilen illalla kokeilla. Se tuntui hassulta, se oli niin rasvaista! Mutta iho kyllä kiitti ja näytti aamulla tosi hyvältä.

Mä olen jo yli vuoden verran käyttänyt pelkästään sertifioitua luonnonkosmetiikkaa. Se on paljon parempaa sekä ympäristölle että itselle. Musta on hienoa, että nykyään luonnonkosmetiikkaa löytyy joidenkin kauppojenkin hyllyiltä ja se on yhä tunnetumpaa. Shampoon vaihdoin kylläkin tavalliseen (vaikkakin vähemmän haitalliseen kuin markettishampoot) vähän aikaa sitten, mutta se ei auttanut mun hiusongelmiin. Täytyy katsoa, josko tämä shampoopala tekisi jotain vaikutusta.

Mä tiedän nyt myös Englannin-lähtöpäivän, pian pitää varata lento! Vähän kyllä jännittää. Mulle on usein tullut sellainen olo, etten sittenkään halua lähteä ja haluan olla Suomessa koko kesän, kun Suomen kesä on niin kaunis. Mulla on yksi inspiraatioblogi jota kirjoittaa eräs au pair Englannista, käyn aina lukemassa sen blogia jos iskee masennus. Sitten olen taas yhtä innoissani kun aina aiemminkin.

Olin ihan yllättynyt, kun kuulin että tuo otsikon New Way Home -biisi on suomalaisen teinitähti Isac Eliotin. Musta se on tosi hyvä biisi! Stone by stone. Päiväkerhossa töissä ollessa olen saanut Fröbelin Palikoista yliannostuksen ja mulla soi koko eilisen päivän päässä Täilaulu. Nyt mulla soi koko ajan päässä meidän laivassa, meidän laivassa siinä on iso reikä pohjassa.... :D

3. huhtikuuta 2013

miljoona miljoona vuotta oon onnellinen


Today has been really good! Vaikka aamupäivä olikin odottelua ja tylsistymistä, niin se palkittiin, kun istahdin kosmetologin tuoliin (jossa oli lämmitys!!) ja hän teki mulle kasvohoidon. Hintakaan ei ollut paha. Se tuntui ihanalta, mutta tietysti se pitäisi uusia pari kertaa jotta se tehoaa kunnolla, yksi hoitokerta ei toimi kuin taikaiskusta. Mutta mun iho hehkuu ja näyttää terveeltä! Taidan tosiaan mennä vielä uudelleen ennen lakkiaisia maksimoimaan vaikutuksen. Kasvohoidon jälkeen mentiin siskon kanssa shoppailemaan ja parannettiin maailmaa purkamalla kaikki ärsytyksenaiheet. Jaettu murhe on puolitettu murhe vai miten se nyt menee.

Asia, josta olen kaikkein eniten ecstatic on se, että mulla on nyt au pair -perhe Englannissa! ♥♥♥
Joo, mun piti hakea Amerikkaan, mutta kun törmäsin perheeseen mun unelmakaupungissa niin oli pakko hakea!
America can wait ;)

2. huhtikuuta 2013

couldn't resist


Eilen oli lounaaksi ihanaa salaattia, jossa oli myös keitettyjä kananmunia. Jopa minä, kananmunavihaaja, tykkäsin! What a success.
Illalla tein itselleni vielä yhden satsin salaattia mutta se ei maistunut ollenkaan yhtä hyvältä kuin äidin tekemä :(
Ja jottei menisi liian terveelliseksi...


...löysin pahaksi onnekseni nämä kaapissa olevat bilarit, joita en vaan voi vastustaa! Pääsiäinen tuli huonoon saumaan herkkulakon kannalta, kun on ollut vähän lupakin nautiskella kaikkea epäterveellistä. Mämmiä, suklaata, hedelmäkarkkeja.... Kompensoin sitten tätä herkkumäärää käymällä taas juoksemassa.

Nimimerkillä Aloitin päiväni Bilar-vaahtokarkeilla