26. marraskuuta 2013

who can say why your heart sighs?


Jouluradio ♥
Hämärä ♥
Hiljaisuus ♥
Mandariinien tuoksu ♥

21. marraskuuta 2013

you can't say where the road goes



Tänä vuonna ajattelin vähän kierrättää ja hyödyntää vanhoja joulupapereita joulukorttien teossa.
Tykkään näistä korteista tosi paljon! Noiden helmien kanssa oli pieni väkertäminen kieltämättä... :)
Mutta jos kerran vuodessa jotain luovaa tekee käsillään niin sitten saa kyllä vähän väkertääkin!


Puuhellan reunalla on pitkä rivi tuikkuja, ja äiti on laitellut tunnelmavaloja ympäri taloa. Ihanaa! Ja aamulla oli satanut lunta, ja sitä pyrytti melkein koko päivän kunnes se muuttui vesisateeksi. Ensilumi on aina yhtä ihanaa ja jännittävää ♥

20. marraskuuta 2013

check out Guitar George, he knows all the chords


Huihui, perjantaina on eka tentti ja vähän jännittää millainen tulee olemaan! Mahtaako erota siitä mihin oon lukiossa tottunut? Niin ja pääsin pelätystä kirjallisesta ensiapukokeestakin läpi! En ole ikinä nähnyt koetta jossa olisi yhtä paljon kompakysymyksiä! Ihan tosi, jotain rajaa. Tänään oli melkein koko päivä aikaa lukea ja minä laiskuri istuin vain koneella ja katsoin telkkaria! Ja söin huonosti. Olisin edes voinut mennä lenkille...

Mm kohta alkaa joululoma! Tänä jouluna ostan kaikille tasan yhden lahjan ja siskolle ehkä kaksi :)

5. marraskuuta 2013

muut aarteesi on tuskin arvokkaat

Mä olen kieltämättä aika taikauskoinen erinäisissä asioissa, ja vaikka uskon sanontaan kel onni on, se onnen kätkeköön niin nyt ajattelin kuitenkin heittää moiset uskomukset romukoppaan ja kerrankin uskaltaa sanoa, että tuntuu hyvältä! Koska miksei sitä saisi sanoa jos on onnellinen? Pelkään aina että jos myönnän et on jotain mistä pidän tai että jokin asia on hyvin niin sitten se kostautuu jollakin tavalla. Tällä kertaa päätin, että siitä onnesta voi ihan nauttiakin. Miksi pitää kynttilää vakan alla? Voi olla, että muutaman kuukauden tai puolen vuoden päästä tunne on eri ja voin olla etsimässä uutta alaa itselleni, mut ainakin tässä vaiheessa tää koulu tuntuu niin hienolta!

On niin mahtava tunne, kun on löytänyt jotain mikä kiinnostaa ja motivoi. Ei yhtään haittaa se, että kirjat ovat 300-sivuisia ja painavia kuin synti, koska asia on niin mielenkiintoista että kirjan ahmaisee muutamassa tunnissa kannesta kanteen! En ymmärrä sitä valitusta, jota jotkut opiskelijat pitävät tenteistä ja kirjoista yms - joo, onhan se vaativaa, mutta luulisi olevan motivaatiota jos kerran on löytänyt mieluisan alan ja on kiinnostusta. Sitä paitsi mitä hyötyä sellaisesta valittamisesta on? Ne asiat pitää osata, kirjat pitää lukea ja ihan turha on siitä nurista, mikä sun joku päivä oletetaan osaavan ja tietävän.

Potilasvuoteen petausta, ihan perusasioista lähdetään!

Tänään oli eka simulaatioharjoittelu, eli siis toiminnallinen tilanne/luokkahuoneharjoittelu, miksi sitä nyt haluaa kutsua. Ai että mä tykkäsin, vaikka kyse oli pelkästään potilasvuoteen petaamisesta ja suojaimiin tutustumisesta! Kaikki mitä meillä on koulussa tähän mennessä ollut hoitotyön käytännöstä ja teoriasta - olen tykännyt. Ensiapu etenkin oli ihan mielettömän siistiä. Odotan harjoittelujakin innolla, vaikkakin tiedän etten vanhustyössä tulevaisuudessa halua toimia - ja kaksi ensimmäistä harjoittelua ovat nimenomaan vanhusten kanssa. (Vanhus on kyllä käsittämättömän ruma sana. Käyttäisin mieluummin sitä senioria, vanhuksella on niin ikävä kaiku.) Main point: viihdyn ja tykkään. Ja meillä on niin parhaat opettajat.

1. marraskuuta 2013

kerro, mistä laivat myötätuulen purjeisiinsa saivat

Milloinkohan oon postannut jotain oikeasti tärkeää? Jotain muuta kuin kauniita kuvia ja tyhjänpäiväistä lätinää? En osaa enää kirjoittaa mistään mikä koskettaa mua. Toivon, että mun blogi olisi samanlainen kuin ennen, pohtisin asioita, ottaisin puolia ja sanoisin mielipiteitä ja kirjoittaisin tärkeistä asioista. Koska kuka oikeesti jaksaa vain katsella kivoja kuvia? Ja milloin viimeksi edes haastin itseäni kun otin kameran käteen? Tää mun harrastama lähikuvien näpsiminen ja kivoihin yksityiskohtiin tarkentaminen nyt ei vaadi hirveesti taitoja. Ja mitä ei kuvaajana osaa, se on helppo korvata kuvanmuokkausohjelmilla.

Mä oon tosi pessimistinen ja kyyninen. (Nyt piti tarkistaa, että varmasti tiedän mitä kyyninen tarkoittaa.) Mä en oikein usko ihmisiin enkä yhteiskuntaan enkä oikeudenmukaisuuteen. Tässä maailmassa on niin paljon pahaa, niin paljon välinpitämättömyyttä, niin paljon turhuutta. Ihailen sokeasti sitä aikaa, kun lapsille pidettiin kuria ja kouluissa kunnioitettiin opettajia ja kun kodeissa luettiin Raamattua. Vihaan tätä vapaakasvatusta. Vihaan sitä, että ihmiset eivät ajattele. Jossain kuollaan nälkään ja sotaan ja täällä läträtään viinalla niin kuin elämässä ei olisi mitään muuta. Tämän mä oikeasti haluaisin sanoa.