tu quieres volver

Jokaisella on varmasti tavoitteita elämässään, asioita jotka he haluavat tehdä tai kokea.
Minun listani on seuraavanlainen:

Haluan olla onnellinen. Yksinkertaisesti. Onnellisuus ei aina ole niin helppoa kuin voisi luulla.
Haluan olla hyvä ihminen. Auttaa toisia, lopettaa kiroilun - kaikki sitä harrastavat joskus, myönnä pois -, ja olla se kaikkien kaveri. Toisaalta en osaa, koska tarvitsen omat ystäväni. En sovellu porukkoihin.

Haluan elämänkokemusta. Tarkoittaen sitä, että himoitsen matkustelemaan. Toivon näkeväni monia kansallisuuksia ja kulttuureja. Haluan käydä ihan kaikkialla. Ensimmäiseksi tulevat nämä yleisimmät mieleen - Britit, Ranska, Australia - yes, it's growing on me -, Irlanti, USA... Mutta mua kiinnostavat myös Afrikan maat. Norsunluurannikko on nimenä niin kaunis, että haluan käydä siellä. Haluaisin tehdä safareja, ja "viidakkomatkoja", kuten enoni ja hänen vaimonsa.

Rakastan talopiirustuksia, sisustussuunnitelmia ja sisustuslehtiä. Unelmissani on täydellinen Kannustalo meren rannalla.

Avioliitto. Avioliitossa tuskin sinänsä on mitään eroa arkeen kuin se, että joka päivä sormessa painaa monen tuhannen euron timanttisormus - ei vaan. Silloin ollaan samaa sukua virallisesti. Mutta olen innostunut hääjutuista. Mun häistä tulee tyylikkäät ja erilaiset. En halua tavallisia häitä. Ne ovat tylsistyttäviä. Ruokakin maistuu aina samalta. Nyt täytyy myöntää, että olen ollut vain muutamissa häissä, mutta silti. Ja ei, en katso tv:n hääohjelmia, vihaan niitä.

Ennen häitä pitäisi löytää sellainen ihminen, jota jaksan katsella useampaankin otteeseen.

Haluan löytää työn ja ammatin, josta nautin ja jossa pääsen toteuttamaan itseäni. Tässä vaiheessa se on vielä kamalan hakusessa. Kahden vuoden päästä pitäisi tietää, minne hakea jatko-opiskeluihin. Kaikki kiinnostaa ja mikään ei tarpeeksi, jotta jaksaisin tehdä sitä elääkseni. Hyvä palkka ei olisi pahitteeksi.

Lapsia. Tiedän, että olisin hyvä äiti. Pelkään aina, että unohdan tehdä tietyt asiat sitten kun mulla on lapsia. Haluan että heillä on onnellinen lapsuus ja elämä siitäkin eteenpäin. Mutta eiköhän onni koostu pienistä asioista. Haluan soittaa lapsilleni paljon musiikkia, etenkin sellaista jota äiti kuunteli kun olin pieni. Ehkä ne kappaleet jonain päivänä koskettavat heitä yhtä paljon kuin minua. Haluan sellaisen helisevän kellon, joka pidetään kaulassa ja joka helisee, kun liikkuu. Sen pitäisi kuulemma kehittää lapsen musikaalisuutta.

Kaikki kuvat: we heart it

Leave me to the mystery of happiness to come