my heart will be broken

Huuh, kirjoituskärpänen on kyllä surissut korvan juuressa mutta ei ole puraissut. Häirinnyt vain ininällään. Hämmentävää on se, että eiväthän kärpäset pure? Hyttyset vain. Joten pitäisikö puhua kirjoitushyttysestä...?

Tällä viikolla tehtyä: mansikkakakku, pestohyrriä, epämuodostuneita kinkkumuffineita (en tee niitä enää ikinä), pizza, suklaa-vaniljajuustokakku ja huomenna teen vielä suklaamuffineja. Syynä epätavallisen suuri määrä vierailuja yhdelle viikolle. Naistenviikko. Mun nimipäivä. Ja niin edelleen. Tein myös suklaakahvia, mikä sinänsä ei ole suuri kulinaristinen saavutus... Otin äsken juustokakun uunista ja tuoksu oli huumaava :---) Hain myös järrrrkyttävän kulhollisen mansikoita pihalta. Kesä!

Kokkolan asuntomessuilla pyörähdin siskon kanssa, oli mahtavaa! Messukohteista sai paljon inspiraatiota, vaikka niitä halvan ja äkkiä kyhätyn näköisiäkin oli joukossa aika monta. Suosikkini olivat Heikius-Talon Villa Marina - ihanan merellinen koti -, Port Victoria - joka muuten muistutti hämmentävän paljon Kannustalon Long Islandia! -, sekä tietenkin iki-ihanat suosikkini; Kannustalot. Kannustaloja oli messuilla kolme: Venla, Helmi ja Aarre. Aarre oli kivitalo joten se ei ollut kovin korkealla asemalla lempparilistassani, mutta pohjaratkaisu oli kiva. Nyt on sitten tullut nähtyä ihka aito Kannustalo omin silmin. Hieman pieniltä nuo messutalot vaikuttivat, mutta ehkä se oli vain layoutin syy.

Haluaisin nähdä messuvoittaja Rauhalan, Vihervaaran ja Onnelankin itse.

Lisää messuista täällä: Tina's

Vielä sopii ajatella että lomaa on jäljellä kuukausi. Yritän olla ajattelematta kouluun palaamista. Toisaalta odotan innolla, toisaalta haluan lykätä sinne paluuta niin pitkälle kuin mahdollista. Ristiriitaista, kuten aina lomilla.

Tilasin juuri ison kasan vaatteita ♥ Lisäksi tällä viikolla pitäisi saapua Mullan alla -sarjan ensimmäinen ja toinen tuotantokausi, Supernaturalin ensimmäinen tuotantokausi sekä Siskoni on noidan ensimmäinen tuotantokausi.

Hämmentävää, miten paljon ihmisille tapahtuu kaikkea. Toiset saavat lapsia ja tulevat raskaaksi ja muuttavat pois kotoa ja asuvat poikaystävänsä kanssa ja lähtevät pääkaupunkiseudulle opiskelemaan. Se on vain hämmentävää. Lukion jälkeen kaikki kaveriporukat hajoavat omiin suuntiinsa.

Tänään katsoin Gilmoren tyttöjen ensimmäisen tuotantokauden loppuun. Pakko saada niitä lisää. Rakastan Gilmoren tyttöjä. Uskon taas ihmisyyteen. Olin muuten kuusivuotias, kun Gilmoren tytöt tuli tv:stä ja katsoin niitä siskoni kanssa. Aika pieni katsomaan telkkaria, mutta mitä sitten? Katsoinhan Salkkareitakin aina, salaa ja siskon luvalla.

Tämä siksi että se tuli tänään radiosta. Sopii myös tämänhetkiseen mielialaan.