Kaikki, ajattelutapa ja suhtautuminen elämään ja ihmisiin ympärillä sai aika uuden perspektiivin, kun koulussa kuulimme eilen surullisia uutisia. Kuolema kosketti todella läheltä. En pysty ymmärtämään. Mulla on uskomattoman sanaton ja tyhjä olo. Jokainen sana tuntuu turhalta. En tiedä miksi tämä kosketti niin paljon, vaikka en tuntenut häntä kuin yhdeltä musiikin kurssilta. Pidin häntä rohkeana, kun uskalsi olla niin oma itsensä pukeutumalla musiikkimakunsa mukaan. Sain hänestä kunnianhimoisen vaikutelman, ainakin musiikin suhteen. Joka kerta kun ajattelen tapahtunutta, en voi kuin itkeä. Se on niin sääli, niin surullista.
Toivon, että hän on Jumalan luona. Lepää rauhassa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti