hyvää yötä, viimeinen mammutti

Tää terveellinen elämäntapa on nyt järkkynyt pahasti viime päivinä. Viime viikolla shoppailun jälkeinen nälkämys poistettiin mun painostuksesta heseaterialla, ja nimitin sitä ihan kertaluontoiseksi jutuksi. No, seuraavana päivänä menin sitten kaverin kanssa pizzeriaan. Eilen Englannista kotiutunut kaverini sai eteensä donitseja ja simaa ja sitä simaa juotiin sitten melkein koko pullo. Tänään oli töissä naamiaiset ja tietysti siellä oli tarjolla kaikkea herkkua ja mässyä. Ja ihan kaiken kukkuraksi mä syön tässä popcornia jota jäi yli ja huomenna on taas tarjolla herkkua kahdelle muulle ryhmälle. Huomenna on myös mun viimeinen työpäivä, oon vähän surullinen kieltämättä :\ Oon niin tottunut noihin lapsiin ja etenkin paria mun lempparimuksua tulee ikävä! Ne on vasta hyväksyneet sen, että oon siellä joka päivä ja että en oo ihan hirviö (miksei lapset koskaan tykkää uudesta ihmisestä heti?) ja nyt mä sitten lähden. Oon muuten huomannut, että kaikki mun lempparilapset on poikia! Oon aina ajatellut, että esimerkiksi itse haluaisin tyttölapsen mutta näköjään tykkään pojista enemmän. Vaik niillä on kyllä vähän rajut leikit toisinaan.

Kerhotädit tosiaan pukeutuivat myös naamiaisiin ja mä olin maalari isän sinisissä työhaalareissa maalipensseli ja työhanskat rinnustaskuista pilkottaen :) Haalarit vaan olivat isän kokoa, ja koska oon isää pidempi niin kyykistellessä ja istuessa vähän krinnasi tietyistä paikoista. Isä oli vain huolissaan etten unohda hänen pensseliään tai hanskojaan minnekään :D Yhdellä lapsella oli pellen naamari ja nyt ymmärrän kyllä tosi hyvin miten jotkut ihmiset voivat pelätä klovneja tai pellejä. Sehän oli kammottava! Sain siitä niin inhottavia viboja etten pystynyt kuin tuijottamaan sanattomana :S Otsikon biisi on yhdeltä lastenlevyltä jota levyraadissa kuunneltiin, ja vitsit miten ihana kappale se on! Tosi surullinen myös, kun miettii noita sanoja.

P.S. Passenger - Let Her Go what a heartbreaking, beautiful beautiful song