Missä mun unet? Missä kaikki pelottavat, hassut, hullunkuriset, täysin järjettömät ja missä mun enneunet? :( ei ole kivaa.
Lukiopaineita, lukiopaineita. En tule selviämään koeviikosta. Hyperventiloin kun ajattelenkin sitä. Ja voi hitto, tänään piti lukea viikon aikana käytyjä kappaleita, DAMN!
Tänään käytiin kaupungissa asioilla, menin siskon seuraksi parturiin ja yritettiin myös käydä napsauttamassa mulle korvakorun rustoon. Tätä seurasikin varsin koominen tilanne:
Kultasepänliikkeen myyjä mulle: "Nii sä olet 18?"
Mä: "En."
Kultasepänliikkeen myyjä siskolle: "Mut sä olet hänen äitinsä?"
Sisko: "Öö, en."
Hei siis näytänkö mä muka siltä et oisin sen äiti? :D
Tähän väliin, Pariisin Kevään - joka on aivan älyttömän hyvä bändi - MySpacesta biisi nimeltä Invisible man. Se oli rakkautta ensisilmäyksellä.
oota vaan niin näät
oota vaan, jotain karmeaa tapahtuu
mä piiloudun ja maalaan maailman mustaksi
ei mua kukaan nää
mä oon invisible man
P.S. Tuolta MySpacesta voi siskokin kuunnella ilman älytöntä odottamista.
4 kommenttia:
Joo tiedätkös mulla oli joku aika sitten sama ongelma, että olin huolisani siitä minne minun unet olivat menneet ja ne hulluimmat ennenkaikkea. Tätä tarpeeksi miettityäni unohdin asian ja aloin näkemään unia puhuvasta turkoosista mustekalasta, märästä hautuusmaasta josta löytyi laukkuja. Kyllä ne unet tulee takaisin, kun sinä vähiten sitä odotat!
Ja älä ota liikaa paineita hengitä rauhallisesti! Keskityt vaan siihen mitä kysytään ja vastaat parhaasi tietämyksesi mukaan. Kyllä se siitä!
Ja TIEDÄTKÖS MITÄ! Heti yöllä tämän kirjoitettuani näin painajaista! :D
Ai voin vai? Hmm... sinne siis. Toi kappale on hyvä :)
Niin on :]
Lähetä kommentti