keihäänkärjenkin löysin ja hävitin

Viime aikoina on tullut paljon uutta musiikkia ja paljon comebackeja.

Samuli Putro teki paluun omalla nimellään ja olen siitä tosi iloinen. Zen Cafe on aina ollut yksi mun lempibändeistä.

Nyt myös Anssi Kela ja J. Karjalainen ovat julkaisseet uuden albumin. Anssi Kelan biisin kuulin vähän ohimennen. En osaa sanoa pidänkö siitä. Täytyy kuunnella se uudelleen paremmalla ajalla eikä minään suttuisena Youtube-versiona.

J. Karjalaisen Mennyt mies -biisin kanssa kävi samalla tavalla kuin yleensä tosi hyvien biisien kanssa mulla. Aluksi en yhtään pitänyt siitä mutta nyt olen kuunnellut sitä nonstoppina, se on ihan mielettömän hyvä! Lyriikat ovat nerokkaat.

Disco Ensemblesta en tiedä yhtään mitään, mutta kuulin niiden uuden biisin Second Soul ja rakastuin heti. Disco Ensemblen laulajalla on seksikäs ääni.

Me katsottiin eilen Barack Obaman virkaanastujaiset ja myös paraati Washingtonista. Vitsit, mä ihailen Obamaa! Miten jollakulla voi olla niin hyvät puheenlahjat ja niin miellyttävät kasvot, että joka kerta alkaa hymyilyttää? Siinä on sellainen mies, jolla on oikeasti järkeä ja älykkyyttä.

Runoilija Richard Blanco luki tilaisuudessa upean, koskettavan, kauniin runonsa One Today ja mä rupesin itkemään.

Ja mietin, mitäköhän Kelly Clarksonin vanhemmat ajattelivat siitä, että heidän tyttärensä laulaa presidentin virkaanastujaisissa?

Huikeaa.

kyyneleitä virtaa vasta alakerrassa

Samuli Putro on jokseenkin kliseisellä musiikillaan onnistunut lumoamaan mut, ja tämä kipale Olet puolisoni nyt on yksi mun tän hetken suosikeistani, vaikka aluksi kritisoinkin kovaäänisesti laulun lyriikoita. Kaiken lisäksi laulua voi hoilata koko päivän mielessään eikä se edes ärsytä.

Kaikenlaista on tapahtunut sitten viime postauksen...

Kirjoitukset ovat ohi! Tekisi mieli sanoa että never again, mutta keväällä on jäljellä toinen puolikas. Englannin kuuntelun pisteet laskin aluksi väärin, laskin ne paikkanumeron enkä kokelasnumeron mukaan, ja happy news: pisteet nousivat kolmella. Riippuen tän syksyn pisterajoista odottelen E:tä, jos ihme tapahtuu niin L. Mulle oli jo viime vuonna ihan selviö että kirjoitan englannin syksyllä jotta voin koittaa uusia ellen saa L:ää, se on mulle sellainen kunnia-asia. Pakkosaada.

Maantiede meni huonosti vaikka se onkin mun lempiaineeni, mutta kysymykset olivat kaikki niistä asioista joita en sitten kovin vahvasta haltsannut. Saa nähdä, minkä arvosanan saan siitä. Historian yo oli tänään ja vitsit mulla on hyvä olo! Etukäteen olin niin paljon panikoinut ja suunnitellut uusivani keväällä jos saan jonkun ihan häpeällinen tuloksen... Mut mulla on hyvä olo. Luottavainen.

Oon selkeästi vähän ylisuorittaja koulun suhteen. Mulla oli kauhean korkeat odotukset (ja paineet), enkä edes oikein tiedä miksi.

Rakas ystävä lähti au pairiksi Englantiin, poru siinä tuli kun häntä hyvästelin. Tajusin, että sama poru on vuoden päästä edessä, ehkä vielä pahempanakin kun lähtijänä olen minä. Tulen luultavasti itkeskelemään koti-ikävää aika paljon, mutta jänistää en aio. Mun unelma on päästä maailmalle.

I hate goodbyes.

Viime viikonloppuna koiran kuolemasta tuli vuosi. Onpa kummallista. Äiti sanoi, että tuntuu kuin siitä olisi ikuisuus. Musta tuntuu, että koira vielä eilen oli tässä.

Oon hämmentävän kiinnostunut kotimaanmatkailusta. Mun tekisi esimerkiksi mieli lähteä samoilemaan Lappiin, aivan koskemattomaan luontoon keskelle ei mitään. Voisin pakata kimpsut autoon ja tehdä road tripin. Kummallista sekin, koska mua ei ole koskaan kiinnostanut Suomi, olen vain halunnut päästä pois täältä.

No nyt se kaikki on sanottu. Gute Nacht, schlaf gut! Palailen kuvien ja mm taulujen kanssa :)