Kuva: 365promises.com

just know you're not alone

Kuva: We Heart It

Tämän kuvan bongasin Sariannan blogista ja se iski muhun niin täysillä!

Tämä on se ajatus, joka kannattelee mua aina kaikessa, mutta jota en ole koskaan osannut sanoiksi laittaa.

Älä huoli, Jumala kyllä tietää mitä tekee. Tämä on varmasti tosi lohduttava ajatus kaikessa elämän käsittämättömyydessä.

I swear in the days still left, we will walk in fields of gold

Mun on aivan pakko laittaa muutama kuva 365 promises -sivustolta, joka kerää jokaiselle päivälle lupauksia Raamatusta.

torstai 12.4.

perjantai 13.4.

keskiviikko 18.4.

meitä taivas ja maa opettaa matkallamme, samoin Sanasi saa lohduttaa tiesi kulkijaa

Tämänkertainen nuortenillan loppuhartaus kosketti mua syvältä. Kyse oli Jumalan ja lähimmäisen rakastamisesta. Jos rakastaa Jumalaa, tulee myös rakastaa lähimmäisiään. Jumala tahtoo että rakastamme Häntä ja parhaiten voimme tehdä niin rakastamalla lähimmäisiämme. Kun loukkaamme lähimmäistämme, loukkaamme Jumalaa.

Tämä aihe on mulle niin tärkeä, koska se seuraa jokapäiväisessä elämässä ja joskus tulee tahattomasti - ja tahallaan - loukattua toisia. Ihmisen on vaikea niellä pahoja ajatuksiaan, mutta siihen apua voi rukoilla Jumalalta. Joskus ennen ajattelin, että ei me ihmiset nyt niin syntisiä olla, me vaan ollaan tällaisia emmekä voi sille mitään. Mutta sekin ajatus johtui osittain ylpeydestä, osittain naiiviudesta. Ehkä vähän vastuun pakoilustakin. Nykyään ymmärrän, että voimme Jumalan avulla rakentaa parempaa maailmaa lähimmäisillemme ja itsellemme. Voimme rukoilla vahvistusta ja voimaa, vaikkapa siihen toisten kohteluun.

Pappimme puhui kerran siitä, että jos voimme jollakin tapaa keventää toisen taakkaa, meidän pitää tehdä niin. Yritän pitää tämän mielessäni, ja eräässä tilanteessa muistin nämä sanat ja toimin sen mukaan. Toivon, että ilahdutin kyseistä henkilöä. Toivon, että muistan useammin tehdä niin.

Miten tämä voikin sopia tähän aiheeseen niin hyvin?
Kuva: 365 Promises

oomme valittua kansaa joka aina elää saa

Tänään isoskoulutuksessa piti yhdellä rastilla "kehystää" kuva jostakin luonnon ihmeestä ja kertoa kuvasta parille. Me kummatkin kehystimme meren, ei kai kummankaan tarvinnut asiaa pitkään miettiä.

Ja mä mietin että miten Jumala on osannut luoda jotain niin kaunista ja järjestelmällistä ja haavoittuvaa.

Aiemmin päivällä puhuimme myös pelastumisesta ja siitä, että onko Jumala valinnut ennalta pelastuvat (predestinaatio-oppi! Huom; olen juuri käynyt uskonnon kakkoskurssin!), ja että jos Jeesus kuoli kaikkien syntien tähden, niin eikö se tarkoita että kaikki pelastuvat? Olen tätä usein miettinyt esimerkiksi siltä kannalta, että jos synnyt vaikkapa perheeseen jossa kukaan ei usko Jumalaan, niin et saa kristillistä kasvatusta. Tällöin et koskaan opi tuntemaan Jumalaa etkä usko häneen - eli et pelastu. Uskohan on pelastuksen avain.
Tietysti myöhemmin elämässä uskonnon pohtiminen voi tulla ajankohtaiseksi. On paljon helpompaa syntyä kristittyyn perheeseen ja saada kristillinen kasvatus, jolloin Jumala on aina läsnä. Tällaisella on ehkä turha vaivata päätään, eikä sen pidä olla oman uskon kompastuskivi, niin kuin pappimme sanoi. Mulle riittää se että mä uskon.

Samoin puhuimme siitä, että miksi kaikki ihmiset eivät usko? Jos Jumala on kaikkivoipa ja Pyhän Hengen tehtävä on sytyttää uskon liekki, miksi on ateisteja ja "vääräuskoisia"? Ja varsinkin tätä mietin pienenä, että miten voi olla yksi oikea uskonto - jos jonkin toisen uskonnon mielestä me uskomme väärään asiaan ja me ajattelemme heistä samoin.

Mutta ehkäpä Jumalalla on suuri salattu suunnitelma. Eihän sitä tiedä. Mutta me olemme kaikki täällä syystä ja meillä jokaisella on tehtävä. Jokaisen on löydettävä se oma paikkansa. Luulen löytäneeni oikean suunnan siihen paikkaan.

(c) Sanat kertovat kaiken.

some things just don't change, it's better when they stay the same

Tämän ristin ostin Maata Näkyvissä -festareilta kun olin siellä ensimmäistä kertaa. Hukkasin tämän jonnekin, ja nyt piitkän ajan päästä löysin sen yhden takkini taskusta.

Tämä olikin ainoa materia, mitä festareilta ostin. Siellä olisi ollut myytävänä vaikka mitä, levyistä vaatteisiin.
En vain tykkää tuhlata rahojani. Kadun usein ostoksiani myöhemmin. Seuraavaksi kun menen sinne, ostan sieltä jonkun hupparin jossa on jokin lause tai kohta Raamatusta. Esim. sellaisen, jonka selässä lukee Joh. 3:16

Tässä suklaamuna juuri ennen kuin se päätyi mahalaukkuuni, kjäh kjäh.