18. joulukuuta 2010

all I really want is you

Vaikka sata kertaa olenkin linkittänyt, kuunnelkaa silti tämä: Follow Through. Ihana ihana kappale. Kuunnelkaa erityisesti sanoja. Kaunis biisi, melodia on täydellinen. G on lahjakas! Tämä on sataprosenttisesti mun kappale.

Söpö lumiukko, joka on ollut meillä kauan.
Äiti sitten rohkeni polttaa siltä hatusta puolet ennen kuin se pelastettiin :(




Jos nyt saisin päättää, remontoisin huoneeni uudestaan. Kuinka erilainen siitä tulisikaan... Vähän harmittaa, että päädyin tähän valintaan... mutta silti. Rakastan tätä. Ruskean seinän voisin tosin taikoa tiehensä. Harmaa, ruskea ja valkoinen ovat lempivärejäni, mutta tästä ruskeasta seinästä piti tulla erisävyinen... Jo maalikaupassa katselin myyjän näyttäessä purkkia sen tultua siitä hutkuttavasta vehkeestä, että nyt on kyllä ihan varmaan väärä sävy. Ja niin kävi. Shit.

Harrastin lapsena pianon soittoa. Kaduttaa että lopetin. Silloin se ei vaan enää kiinnostanut. Olin liian äkkipikainen (olen yhä), mutta ei lapselta varmaan paljon kärsivällisyyttä voi odottaakaan. Olisi hienoa osata soittaa... missään muussa soittimessa ei ole yhtä kaunista ääntä. A sad piano song from Japan.

Mietittiin joku päivä bussissa J:n kanssa, miten paljon elämä on muuttunut vuodessa. Noin vuosi sitten me vasta tutustuttiin. Tuntuu, että toisille on tapahtunut paljon enemmän - näille ihmisille, joiden kanssa eniten olen.  On omaa asuntoa, omaa autoa, töitä, opiskelua, poikaystävää, kihloihin menoa. Ja sitten olen minä. Vain minä.

Onko yksin eläminen elämisen arvoista? Miltä tuntuu herätä joka aamu yksin?

Mulla on tapana ihastua aina kusipäihin. Miksiköhän?

Oletteko koskaan kuulleet tätä? Se oli joskus yksi lempparibiiseistäni. Suzanne Vega kirjoitti sen väkivallan kohteeksi joutuneesta lapsesta. On kaksi asiaa joita en ymmärrä - eläinrääkkäys ja lasten kaltoinkohtelu tai pahoinpitely. Itken jo kun katson Eläintenpelastustiimiä. En voi käsittää, miten joku voi satuttaa viatonta eläintä. Miten esimerkiksi koiratappelut voivat jonkun mielestä olla hauskoja tai hyvää ajanvietettä? Joku oksettava kusipää oli (Suomessa) heittänyt kaksi koiraa alas parvekkeelta mielenosoitukseksi. Mun mielestä tällaisille ihmisille saisi tehdä samalla tavalla.

16. joulukuuta 2010

winter, winter


 Serkulta lahjaksi saatu ihana lumiaiheinen lyhty. Ihana<3



Ulko-oven ikkuna on huurteessa.


14. joulukuuta 2010

Kyllähän mä tämän tiesin!
Tämä taas tiivistää kaiken!

13. joulukuuta 2010

helvetisti järkeä


Kuuntelen pitkästä aikaa Zen Caféa ja Samuli Putroa. Miten joku osaakin tehdä näin kaunista musiikkia? Joskus ollessani allapäin ja masentunut saatoin kuunnella näitä biisejä ja itkeä yksin kauankin.

Huonot päiväsi - tässä on ajaton kappale, joka lyö nykyiset teinitähtien tusinarenkutukset laudalta mennen tullen.
Näissä sanoituksissa on jotain taianomaista, jotain suojelevaa:


Sitten kun osaan kaikki huonot päiväsi ulkoa
voit kutsua öitä sisään
Sitten kun osaan kaikki painajaisesi ulkoa
voit keksiä niitä lisää

Mieleen tulevat taas vanhat hyvät ajat. Koulun kentälle tehty ulkojää. Uudet luistimet ja sukset.

tietää elon sattumanvaraisuuden

Aamuisin on melko masentava biisi, mutta kertosäe kuulostaa satumaiselta:


Viiltävä tuuli käy aamuisin
kiiltävään porttiin ja koivuihin
Tämä tiivistää kaikki tunnelmat juuri nyt.

12. joulukuuta 2010

tomorrow's coming

Muutama siskon luota iltahämärässä otettua kuvaa...





Plus meidän keittiön ovenkahvaa. Ajan kuluessa sekä ovi että karmit ovat saaneet vähän kolhuja.

11. joulukuuta 2010

Kurkatkaapas tämä bloggaus! Mun on pakko sanoa, että tuli tippa linssiin. Kaunista, kaunista... ja niin katoavaa.

10. joulukuuta 2010

this is the start of something good

I haven't felt like this in so many moons

Juuri äsken. Mieletön onni on huumaavaa.

Mulla on paljon ystäviä. Paljon upeita, ihania ihmisiä. Kauniita ja rohkeita. Niitä joille hymyillään kadulla vastaan kävellessä. Niitä joille moikkaillaan koulun käytävällä. Niitä joille vilkutetaan koulusta lähdettäessä. Niitä joiden kanssa ostellaan yhdessä joululahjoja.


Niitä joille puhutaan hyvästä ja pahasta. Niitä joiden uutta paitaa tai kampausta kehumalla tulee itsellekin hyvä mieli. Niitä joiden seurassa ei tarvitse miettiä mitään. Niitä joiden sanat eivät loukkaa. Niitä joiden ajatuksenjuoksu on samanlainen. Niitä joita ymmärretään puolesta sanasta.


Ja sitten on vielä tämä:  


These reeling emotions, they just keep me alive
they keep me in tune
Oh, look what I'm holding here in my fire
This is for you

9. joulukuuta 2010

Minulla on tapana...

...kasata tavaroita tietokonepöydälle
...säilyttää roskia
...säilyttää kuitteja
...laskea vaatteet nojatuoliin, ei laskostaa kaappiin
...olla äkkipikainen ja kiivas
...meikata joka aamu
...murehtia
...tehdä aamu- ja ilta-askareet aina samassa järjestyksessä
...kuunnella musiikkia aina koneella ollessani
...pitää tv:tä ja tietokonetta samaan aikaan auki
...sammutella valoja veljeni jälkeen
...apinoida kotona ja ärsyttää isää typerillä jutuillani
...suuttua helposti
...tehdä läksyt iltaisin
...kirota ranskantunnit jo etukäteen
...olla nälkäinen ja aina jääkaapilla
...käydä Facebookissa joka päivä
...tuhlata kaikki 1000 ilmaista tekstiviestiäni tajuttoman lyhyessä ajassa - ja jälkeenpäin harmitella
...katsoa Emmerdalea
...unohtaa katsoa Salkkarit
...katsoa Greyn anatomia ja Täydelliset naiset
...kirota iltaisin narisevaa lattiaa, kun olen sammuttelemassa valoja ja tv:tä, kun alakerrassa yritetään nukkua
...unohtaa laittaa hanskat käteen
...olla huonokuuloinen
...ärsyyntyä toisten vajavaisuuksista (enkä tarkoita että olisin jotenkin täydellinen tai parempi kuin muut)
...laittaa silmät kiinni ennen kuin sammutan valon
...laittaa valot päälle ennen kuin astun sisälle huoneeseen
...katsella ikkunaani, kun en saa unta
...jännittää bussipysäkille menoa, jos vaikka satun myöhästymään bussista
...roikkua siskossani
...olla ehdoton
...olla läheisriippuvainen
...unohtaa ostaa ystäville syntymäpäivälahjoja
...unohdella yleensäkin usein
...mennä perjantaisin yöksi vastentahtoisen siskoni luoksi, hänellä kun on omakin elämä
...tylsistyä nopeasti
...olla ei niin perillä omista asioistani (esim. bussikortin lataus, parturiajat...)
...ärsyyntyä kielioppi- ja kirjoitusvirheistä
...ärsyyntyä, jos joku ei tiedä oikeaa vastausta, etenkin englannin tai ruotsin tunneilla
...viitata usein
...vältellä vastuuta
...laulaa missä tahansa
...lukea toisten blogeja
...kuivata hiukseni föönillä
...pestä meidän perheen pyykit - paras kotityö ikinä!
...inhota pyykkien narulle laittamista (!!!)
...ärsyyntyä, jos kodinhoitohuoneessa kaikki on sikin sokin
...laittaa pyyhkeet, lakanat ja vaatteet hyllyihin järjestykseen toisten jättämän sekamelskan jäljiltä
...kuvailla kaikkea, mitä mieleen sattuu
...inhota isän kameraa, joka vääristää värejä
...inhota siskon kameraa, jolla ei saa täydellisiä makrokuvia because of objektiivi
...huolehtia muiden rahahuolista
...potea huonoa omaatuntoa
...aina vahingossa potkia tietokonepöydän "jalkatilassa" olevaa tulostinta
...käytellä äitiparkani rahoja
...OLLA USKOMATTOMAN HYVÄ SISKO

8. joulukuuta 2010

these are the words

Laitoin eilen ihanan tuoksuisen kasvonaamion! Hunajaa ja sokerikiteitä, mmm! Ensin sitä piti lämmittää pari minuuttia lämpimässä vedessä jossain astiassa, mutta mä vähän oikaisin ja pidin sitä kuuman, juoksevan veden alla. Ihosta tuli kuulaampi ja eloisamman näköinen. Tykkäilen :)

Tänään bussissa juttelin A:n kanssa. Hän kysyi, olenko duunaillut mitään musiikkiin liittyvää (laulan siis) koulun loputtua. Vastasin, että olin Valon messussa. Hän kertoili bänditouhuistaan, kuuntelin vähän hämmentyneenä vieressä. Tajusin, että vaikka mulle on annettu kyky laulaa, en kuitenkaan rakasta sitä sillä tavalla. En osaa oikein kuvailla sitä tunnetta... A soittelee aluksi covereita bändinsä kanssa, ja sitten he alkavat tehdä omaa musiikkia. Enää en osaisi kuvitellakaan ryhtyväni laulajaksi. Toisaalta on helpottavaa ymmärtää se, koska nyt ei tunnu siltä että heitän kykyni hukkaan. En vaan halua laulajaksi, en ole enää epävarma.

Launtaina olin varsin lennokkaissa synttäribileissä ystävän luona. Huhhuh. Ei muuta sanottavaa.

Joka kerta, kun ajetaan pihaan autolla, huomaan miettiväni, missä kissa on. Sitten muistan, ettei kissaa enää ole, se ei tule enää vastaan. Manu oli varsinainen itsemurhaehdokas. Aina pihassa köpötti auton edessä, vaikka se osasi kyllä väistää autoa. Se varmaan tiesi, että me lyödään heti jarrut pohjaan.


 Kullanmuruni... Nukuhan hyvin.


Kahta bilsaa on aika rankkaa käydä - nimittäin bilsa1 ja 2. Kakkonen pelkkää solua ja kromosomia.
Koulun jälkeen käytiin A:n ja yhden hänen ystävänsä kanssa Arnoldsissa. Otin fruitien, aika pahan makuista. Järkyttävän kokoinen tuoppi, ja kylmää! Arnolds on yliarvostettu.