♥ Absolutely in love ♥ :
Unista lueskellessani löysin tällaisen syyn siihen, miksi kaikki eivät muista uniaan: "Useammin syy on se, ettei ihminen tule kysyneeksi heti heräämisen hetkellä itseltään, mitä unia hän on nähnyt. Unia arvostava ihminen kysyy aamulla ensimmäisenä itseltään, mitä unia katselikaan yöllä." Which by the way is so true, mä mietin aina että mitä unta mä näin ja mitä se tarkoittaa, mä siis arvostan unia. Musta nukkuminen on ihanaa kun unimaailma on niin erilainen ja niin irti normaaleista rajoista että se on varsin rentouttavaa ja kun on nähnyt unia, tietää nukkuneensa hyvin. Paitsi jos näkee painajaista.
Näin viime yönä sellaisen painajaisen, jossa mä istuin autossa ja joku puukotti mua vatsaan monta kertaa ja veti mun suolet ulos ja liitti ne moottoriin ja mun suonissa tai suolissa alkoi kiertää bensaa ja pakokaasuja. Tunsin unen läpi, miten kokeilin mun mahaa monta kertaa että onko siinä reikiä ja heti kun heräsin, kokeilin automaattisesti pursuaako mun suolet ulos. I felt pretty fucking scared when waking up, se oli jotain niin traumatisoivaa ja kammottavaa etten halua vieläkään ajatella sitä.
P.S. Minne mun opiskelumotivaatio katosi? Miksi vaan väsyttää?
