toto - I will remember

I was born in the land of the sun and the tall green grass

and I don't understand

how all this has come to pass

how we've come to surround ourselves in a sea of thieves

in a land without learning only the fools believe

I went driving last night on a dark canyon road

had the sky to myself

but I wasn't alone

had the pain of my lifetime for my company

how did it end up like this for you and me?

When love breaks the promise the heart has to keep

it leaves only truth here to find

when the spirit is crushed

and the hurt is so deep

between you and I

Even when love has come and gone

and our hearts have moved along

I will remember

there was a time we had the trust and that always was enough

I will remember

I will remember you

As I open my eyes to one more day the wind burns my face

as it whispers your name

as it's pulling me forward

it tears me free

and the only thing left is the tears for you and me

'Cause when love breaks the promise the heart has to keep

it leaves only truth here to find

when the spirit is crushed

and the hurt is so deep

between you and I

Even when love has come and gone

and our hearts have moved along

I will remember

there was a time we had the trust and that always was enough

I will remember

Even when love has come and gone

and our hearts have moved along

I will remember

there was a time we had the trust and that always was enough

I will remember

I will remember you

kyyneleitä virtaa vasta alakerrassa

Samuli Putro on jokseenkin kliseisellä musiikillaan onnistunut lumoamaan mut, ja tämä kipale Olet puolisoni nyt on yksi mun tän hetken suosikeistani, vaikka aluksi kritisoinkin kovaäänisesti laulun lyriikoita. Kaiken lisäksi laulua voi hoilata koko päivän mielessään eikä se edes ärsytä.

Kaikenlaista on tapahtunut sitten viime postauksen...

Kirjoitukset ovat ohi! Tekisi mieli sanoa että never again, mutta keväällä on jäljellä toinen puolikas. Englannin kuuntelun pisteet laskin aluksi väärin, laskin ne paikkanumeron enkä kokelasnumeron mukaan, ja happy news: pisteet nousivat kolmella. Riippuen tän syksyn pisterajoista odottelen E:tä, jos ihme tapahtuu niin L. Mulle oli jo viime vuonna ihan selviö että kirjoitan englannin syksyllä jotta voin koittaa uusia ellen saa L:ää, se on mulle sellainen kunnia-asia. Pakkosaada.

Maantiede meni huonosti vaikka se onkin mun lempiaineeni, mutta kysymykset olivat kaikki niistä asioista joita en sitten kovin vahvasta haltsannut. Saa nähdä, minkä arvosanan saan siitä. Historian yo oli tänään ja vitsit mulla on hyvä olo! Etukäteen olin niin paljon panikoinut ja suunnitellut uusivani keväällä jos saan jonkun ihan häpeällinen tuloksen... Mut mulla on hyvä olo. Luottavainen.

Oon selkeästi vähän ylisuorittaja koulun suhteen. Mulla oli kauhean korkeat odotukset (ja paineet), enkä edes oikein tiedä miksi.

Rakas ystävä lähti au pairiksi Englantiin, poru siinä tuli kun häntä hyvästelin. Tajusin, että sama poru on vuoden päästä edessä, ehkä vielä pahempanakin kun lähtijänä olen minä. Tulen luultavasti itkeskelemään koti-ikävää aika paljon, mutta jänistää en aio. Mun unelma on päästä maailmalle.

I hate goodbyes.

Viime viikonloppuna koiran kuolemasta tuli vuosi. Onpa kummallista. Äiti sanoi, että tuntuu kuin siitä olisi ikuisuus. Musta tuntuu, että koira vielä eilen oli tässä.

Oon hämmentävän kiinnostunut kotimaanmatkailusta. Mun tekisi esimerkiksi mieli lähteä samoilemaan Lappiin, aivan koskemattomaan luontoon keskelle ei mitään. Voisin pakata kimpsut autoon ja tehdä road tripin. Kummallista sekin, koska mua ei ole koskaan kiinnostanut Suomi, olen vain halunnut päästä pois täältä.

No nyt se kaikki on sanottu. Gute Nacht, schlaf gut! Palailen kuvien ja mm taulujen kanssa :)

Aivan ihana kattokynttelikkö kympillä Prismasta. Mun oli pakko saada se.

Fiilistelykuvia siskon luota.

Symppis häkkivaloviritelmä keittiön ikkunalla.

Kylmää ja tuulista oli.

Aallot.

Ihana auringonlasku.

Toto on muuten ihan mahtava bändi. Olen kuunnellut sitä parina päivänä ja ollut ihan blown away.

tell me what you know about dreamin'

UNISIEPPARIKORU, jonka rakas siskoni osti mulle ihan yllättäen.

VEDENTÄYTEISIÄ MAISEMIA.

KOTIKONNUILTA.

wake me up when September ends

Tätä iltaa värittää pienoinen melankolia, en tiedä miltä musta oikein tuntuu. Tekisi mieli itkeä, vaikken tiedä miksi. Mietin, miksi ihmissuhteet ovat niin vaikeita. Miksi mä olen aina se, joka ottaa yhteyttä. Tuntuu, että elän jotain välivaihetta, jonka yli haluaisin vain hypätä. En tee tällä hetkellä mitään, mistä nautin tai mistä saan iloa.

Mä vaan opiskelen. Mä vaan odotan, että koulu loppuu.

you can go your own way

I am the match, I am the spark

Isän synttärikakku, joka myös näytti mutta MAISTUI hyvältä.

Mulla on pöytä! Sisko vei remonttihankelipastonsa pois ja nyt mulla on ihan OIKEA pöytä. Kaivoin sen autotallista isän tavaroiden alta, vitsit mikä kaunotar.
Pesin sen ensin kunnolla kaikesta pölystä ja öljystä ja sitten istutin sen tuohon ikkunan alle. Olen unelmoinut oikeasta pöydästä piiitkään
- siitä saakka kun kyllästyin pöytäkoneeseeni ja ostin läppärin ja tietokonepöydästä tuli hyödytön.

Oon tosi laiska toteuttamaan mitään sisustusjuttuja mun huoneessa.
Mun kaappi on edelleen maalaamatta loppuun, yhdestä nurkasta puuttuu jalkalista ja otinpa omalletunnolleni uuden projektinkin - vanhojen ikkunankarmien hiomisen ja maalaamisen valkoiseksi. Luulenpa että se ei tuu ennen ensi kesää olemaan valmis, jos silloinkaan...

I love you barbie

En siis tosiaan ollut yksi niistä joilla oli makea, sporttinen Working out barbie:

...näköjään meitä onnekkaita on enemmänkin. Tämä tuo muistoja mieleen.... Vitsit, muistan kun mä istuin äidin kanssa bussissa ja oltiin just ostettu mulle Working out barbie ja sitten me nähtiin mun serkku siellä bussissa ja vilautin barbia repustani ylpeänä hänelle. Lapsuus! Barbit oli jotain ihan parhaita, I gotta tell you. Olin true barbifani muutenkin, osasin kaikki barbikirjat sanasta sanaan ja korjasin äitiä jos se luki mulle jonkin kohdan väärin. Nyt kun miettii, niin Barbiella taisi olla syömishäiriö ja se luultavasti popsi pillereitä tiuhaan tahtiin pysyäkseen pirteänä ja ahkera - aivan kuten Täykkäreiden Lynette yhdessä vaiheessa.

Dubh Linn

Dublin, Dublin... Suomalaiselle hämmentävää ja epätavallista oli se, että joka paikassa kysyttiin how's things tai pyydeltiin anteeksi koko ajan. Hämmentävä oli myös irkkumurre - sellaista sössötystä en ole vielä kenenkään suusta kuullut. Oli huvittavaa katsella töihin pyörällä kiirehtiviä bisnesmiehiä - useimmat kuulokkeet korvissaan. Me pohdittiin aina, kuuntelevatko he bilemusiikkia vai tyyliin Westlifea. Dublinin liikenne oli todella kaaosmaista ja liikennevalot vaihtuivat hullusti, eikä jalankulkijoita suosittu ollenkaan. Toisin sanoen kaikki kulkivat päin punaisia. Musta tuntuu että osaan ulkoa kaikki irlantilaiset juomalaulut, including WHISKEY IN THE JAR, niitä nimittäin hoilattiin porukalla jokaisessa pubissa ja katusoittajat kaduilla. Miten kukaan enää jaksaa kuunnella niitä samoja vanhoja renkutuksia? Mä ostin jonkun tooositosi hyvännäköisen katusoittajan levyn (en ulkonäön vaan äänen vuoksi) ja vitsit, olisipa sillä levyllä enemmän biisejä, se on niin hyvä.

Huomaa katulamppu.

Katutaiteilijoiden antia. Niitä Dublinissa riitti, saippuakuplia puhaltavasta miehestä jalkapallolla temppuileviin veljeksiin ja tietysti muusikoihin. Eräs taikuri veti mut mukaan esitykseensä, se oli hauskaa :) "All the way from Finland to see my show!"

Tähän kolmikkoon oli huvittavaa törmätä.
He istuivat paikoillaan ja kumarsivat kun joku heitti heille rahaa.

Tämä huomaamaton paikoilleen jähmettynyt tyyppi oli nerokkuudessaan hullunhauska.

Brunssia kaakaon ja täytettyjen kolmiovoileipien kera, ihan uskomattoman hyvää! Mun leivissä oli myös viinirypäleitä. Mielenkiintoinen yhdistelmä mutta toimi.

Trinity College...

...joka muistutti mielestäni aivan Cruella de Vilin taloa.

Beware of the risen people @ Kilmainham Gaol. Kierroksella kuultiin monta surullista tarinaa. Kilmainhamin vankila oli hämmentävän tutun näköinen, mutta selitys sille aukesi, kun opas kertoi että vankilassa on kuvattu elokuvia ja tv-sarjoja.

There is beer and there is Guinness. Irish coffee oli pahaa ja Guinness kuraa. Kuva on Guinness Storehousen Gravity Barista, josta oli 360 asteen näkymät Dubliniin, ja jossa tarjottiin kierroksen päätteeksi ilmainen pintti Guinnessia. Ei rahan arvoista tavaraa.

HOWTH<3 I love you!

Hyljehän se siellä :---)

Maailman suloisin kukkakauppa. Howth oli siitä ihana paikka että se oli hieman eristäytynyt ja hiljainen vaikka satamassa kävi turistejakin. Howthissa oli kauppa, kirkko, posti, kukkakauppa, pubeja ja pikkuravintoloita pääkadun varrella ja rannassa kalaravintoloita. Vähän samanlainen paikka kuin Reposaari, mutta ei yhtä autio. Aivan hurmaava, siellä voisin käydä joskus toistekin. Oikea juna Dublinista Howthiin löytyi heti, kaikki oli tehty maalaistollekin simppeliksi.

Matkalla yyyylös. Me käytiin varmaan Howthin korkeimmassa paikassa, sinne oli aika kapuaminen. Meitä vastaan tuli yhdessä mutkassa nainen joka lykkäsi lastenvaunuja alamäkeen ja mulle tuli mieleen että mitä jos ne vaunut pääsisivät vapaiksi...

Christ Churchin lasimaalauksia.

St Patrick's Cathedral.

Jälkkäriä nimeltä Death by Chocolate yhdessä ihan sairaan hyvässä ruokapaikassa, jossa söin lounaaksi spicy chicken ciabattaa - sanoinkuvaamattoman hyvää.

Hannun ja Kertun piparkakkutalo? Tämä söpöys nökötti yhdellä St Stephen's Greenin sisäänkäynneistä.

Söpö paviljonki St Stpehen's Greenillä.

Tämä ja seuraavat kaksi from Iveagh Gardens. 

Molly Malone.

James Joyce - Dublin on muuten täynnä kaikenlaisia patsaita.

Vähän erilaisia patsaita vahamuseossa. Me pelästyttiin puolikuoliaaksi kun mentiin yhteen hämärään huoneeseen jossa liiketunnistimella syttyivät valot ja jokin alkoi liikkua. Se jokin oli Hannibal Lecter, hyi hitto. Nukke hakkasi kaltereitaan sekopäisen näköisenä. Me ei toki kiljuttu ja herätetty italialaisten huomiota tuolla vahamuseossa :D

Welcome to Elm Street, kids!
Me jäätiin yhteen huoneeseen ihan normaalin näköisten vahanukkeihmisten kanssa kun yksi turistiryhmä poistui huoneesta ja ovi meni kiinni. Hiljaisuus oli TODELLA painostava ja kaikki vahanuket seisoivat liikkumatta omilla paikoillaan tuijottaen tyhjyyteen. Otettiin hatkat kohtuullisen nopeasti :D

Pari pelottavan hyväntuulisen näköistä paavia portaikossa. Poseerasin vahamuseossa mm. Michael Jacksonin, Elviksen, U2:n, Ninja Turtlesien, Simpsonien, teletappien, Paavo Pesusienen ja Puuha-Peten sekä James Bondin ja Irlannin pisimmän miehen kanssa :)

Herkkutuliaiset oli pakko ikuistaa. After dinner mints isälle, yhdestä maailman suloisimmasta karkkikaupasta pari söpöä suklaalevyä ja jotain lontoon rakeiden tapaisia nameja.