Christmas 2013

Merry Christmas to all!

you are under the weight of living

Näin au pair -kamustani ja tämän host familysta unta! Perhe asui jossain törkeän kokoisessa upeassa kartanossa. Perheen pojalla oli synttärit, mutta tämän äiti oli koko ajan yläkerrassa mököttämässä masentuneena. Muistan siinä talossa olleen matkamuistomyymälän! Ja talon hulppeassa eteisaulassa oli jumalattoman kokoinen musta kattokruunu, jota pitkin valui juhlien lopuksi vettä aivan solkenaan aulaan, sillä katossa oli reikä. Kreisi uni! Kyselin aupparikamultani hämmentyneenä että eikö tämän host family asunutkaan sellasessa town house -tyyppisessä talossa jossa muistin heidän asuneen ja että sehän oli aivan erinäköinenkin... Mun aupparikamu selitti jotenkin hämärästi ja kierrellen, että muistamani talo oli joku host momin sukulaisten talo. Perhe ei siis koskaan ollut asunut siinä vakituisesti. Olin kuin puulla päähän lyöty.

Ostin unessa talon matkamuistomyymälästä hienon kankaalle painetun taideteoksen, johon oli utuisin sävyin painettu vene merellä ja kaukana horisontissa näkyi pienenpieni, yksinkertaisen muotoinen majakka. Otin kankaan jossain vaiheessa kaupan ulkopuolella pois ostoskassistani. Mutta käsissäni olikin vain kopiokoneella teoksesta otettu mustavalkoinen surkealaatuinen paperiversio. Olin tosi vihainen ja katkera ja tunsin oloni petetyksi.

Kauneimmat joululaulut

Sä tähdistä kirkkain nyt loisteesi luo

sinne Suomeeni kaukaisehen!

Ja sitten kun sammuu sun tuikkeesi tuo,

sa siunaa se maa muistojen!

Sen vertaista toista en mistään ma saa,

on armain ja kallein mull' ain Suomenmaa!

Ja kiitosta sen laulu soi Sylvian

ja soi aina lauluista sointuisimman.

Tämä saa mut aina miltei kyyneliin.

eilen hän huomasi ettei enää jaksa odottaa

Yksi ehkäpä kaikkein kauneimmista rakkauslauluista on mun mielestä Scandinavian Music Groupin Minne Katosivat Päivät, vaikka onkin surullisemmanpuoleinen laulu. Mutta silti rakkauslaulu, ja silti kaunis.

it's beginning to look a lot like Christmas

who can say why your heart sighs?

Jouluradio ♥
Hämärä ♥
Hiljaisuus ♥
Mandariinien tuoksu ♥

you can't say where the road goes

Tänä vuonna ajattelin vähän kierrättää ja hyödyntää vanhoja joulupapereita joulukorttien teossa.

Tykkään näistä korteista tosi paljon! Noiden helmien kanssa oli pieni väkertäminen kieltämättä... :)

Mutta jos kerran vuodessa jotain luovaa tekee käsillään niin sitten saa kyllä vähän väkertääkin!

Puuhellan reunalla on pitkä rivi tuikkuja, ja äiti on laitellut tunnelmavaloja ympäri taloa. Ihanaa! Ja aamulla oli satanut lunta, ja sitä pyrytti melkein koko päivän kunnes se muuttui vesisateeksi. Ensilumi on aina yhtä ihanaa ja jännittävää ♥

check out Guitar George, he knows all the chords

Huihui, perjantaina on eka tentti ja vähän jännittää millainen tulee olemaan! Mahtaako erota siitä mihin oon lukiossa tottunut? Niin ja pääsin pelätystä kirjallisesta ensiapukokeestakin läpi! En ole ikinä nähnyt koetta jossa olisi yhtä paljon kompakysymyksiä! Ihan tosi, jotain rajaa. Tänään oli melkein koko päivä aikaa lukea ja minä laiskuri istuin vain koneella ja katsoin telkkaria! Ja söin huonosti. Olisin edes voinut mennä lenkille...

Mm kohta alkaa joululoma! Tänä jouluna ostan kaikille tasan yhden lahjan ja siskolle ehkä kaksi :)

muut aarteesi on tuskin arvokkaat

Mä olen kieltämättä aika taikauskoinen erinäisissä asioissa, ja vaikka uskon sanontaan kel onni on, se onnen kätkeköön niin nyt ajattelin kuitenkin heittää moiset uskomukset romukoppaan ja kerrankin uskaltaa sanoa, että tuntuu hyvältä! Koska miksei sitä saisi sanoa jos on onnellinen? Pelkään aina että jos myönnän et on jotain mistä pidän tai että jokin asia on hyvin niin sitten se kostautuu jollakin tavalla. Tällä kertaa päätin, että siitä onnesta voi ihan nauttiakin. Miksi pitää kynttilää vakan alla? Voi olla, että muutaman kuukauden tai puolen vuoden päästä tunne on eri ja voin olla etsimässä uutta alaa itselleni, mut ainakin tässä vaiheessa tää koulu tuntuu niin hienolta!

On niin mahtava tunne, kun on löytänyt jotain mikä kiinnostaa ja motivoi. Ei yhtään haittaa se, että kirjat ovat 300-sivuisia ja painavia kuin synti, koska asia on niin mielenkiintoista että kirjan ahmaisee muutamassa tunnissa kannesta kanteen! En ymmärrä sitä valitusta, jota jotkut opiskelijat pitävät tenteistä ja kirjoista yms - joo, onhan se vaativaa, mutta luulisi olevan motivaatiota jos kerran on löytänyt mieluisan alan ja on kiinnostusta. Sitä paitsi mitä hyötyä sellaisesta valittamisesta on? Ne asiat pitää osata, kirjat pitää lukea ja ihan turha on siitä nurista, mikä sun joku päivä oletetaan osaavan ja tietävän.

Potilasvuoteen petausta, ihan perusasioista lähdetään!

Tänään oli eka simulaatioharjoittelu, eli siis toiminnallinen tilanne/luokkahuoneharjoittelu, miksi sitä nyt haluaa kutsua. Ai että mä tykkäsin, vaikka kyse oli pelkästään potilasvuoteen petaamisesta ja suojaimiin tutustumisesta! Kaikki mitä meillä on koulussa tähän mennessä ollut hoitotyön käytännöstä ja teoriasta - olen tykännyt. Ensiapu etenkin oli ihan mielettömän siistiä. Odotan harjoittelujakin innolla, vaikkakin tiedän etten vanhustyössä tulevaisuudessa halua toimia - ja kaksi ensimmäistä harjoittelua ovat nimenomaan vanhusten kanssa. (Vanhus on kyllä käsittämättömän ruma sana. Käyttäisin mieluummin sitä senioria, vanhuksella on niin ikävä kaiku.) Main point: viihdyn ja tykkään. Ja meillä on niin parhaat opettajat.